Seuraava sisältö on käännetty kiinasta konekäännöksellä ilman jälkimuokkausta.
Japanin kääntäminen kiinaksi on yksi yleisimmistä käännöstyön haasteista, erityisesti kielen rakenteen, kulttuuritaustan ja kieliopin erojen vuoksi, jotka tekevät käännösprosessista erittäin monimutkaisen. Japaninkielisessä käännöksessä kiinankielisten kääntäjien kohtaamat vaikeudet kohtaavat usein käännösprosessin aikana, erityisesti kielioppierojen, sanaston valinnan, kunniamerkkien ja suullisen ilmaisun osalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan näitä käännösvaikeuksia yksityiskohtaisesti ja tarjotaan vastaavia ratkaisuja.
1. Japanin kieliopin erot
Japanin ja kiinan kieliopilliset erot ovat yksi yleisimmistä käännösvaikeuksista. Japanin lauserakenne on yleensä järjestyksessä "subjekti+objekti+predikaatti", kun taas kiinan kielessä se on joustavampi, erityisesti puhutussa kielessä, jossa predikaattiverbin sijainti voi muuttua asiayhteyden mukaan. Lisäksi japanissa käytetään partikkeleita kieliopillisten suhteiden osoittamiseen, kun taas kiinassa käytetään sanajärjestystä ja funktiosanoja (kuten "de", "lai" jne.) kieliopillisten suhteiden osoittamiseen. Ratkaisu: Käännettäessä ensimmäinen askel on jakaa japaninkieliset lauseet osiin, ymmärtää kunkin osan kieliopilliset toiminnot ja tehdä sitten kohtuullisia mukautuksia kiinan kielioppisääntöjen mukaisesti. Esimerkiksi japanissa "が" tai "は" käytetään yleensä subjektin merkkeinä, ja käännettäessä subjekti voidaan päätellä asiayhteydestä ja lauserakennetta voidaan mukauttaa. Lisäksi japanin yleisiä käänteisiä lauseita tai lauseita, joista subjekti on jätetty pois, on täydennettävä tai kirjoitettava uudelleen kiinalaisten tapojen mukaisesti.
2. Sanaston valinnan vaikeudet
Joillakin japanin kielen sanoilla ei ole suoria vastineita kiinaksi, mikä tekee sanaston valinnasta merkittävän vaikeuden käännöksessä. Esimerkiksi japanin kielen sanalla "おরれ様" ei ole täysin vastinetta kiinaksi. Vaikka se voidaan kääntää sanaksi "kova työ" tai "olet tehnyt kovasti töitä", näiden kahden asiayhteys ja ilmaisu eivät ole täysin yhdenmukaisia. Ratkaisu: Kohdatessaan sanastoa, joka ei vastaa suoraan toisiaan, kääntäjien on tehtävä asianmukaisia mukautuksia asiayhteyden perusteella. Esimerkiksi ilmaisuille, kuten "uupunut", voidaan valita erilaisia käännösmenetelmiä asiayhteyden muodollisuuden perusteella. Lisäksi joillekin kulttuuripiirteitä omaaville sanastoille voidaan valita selittävä käännös tai käyttää selittäviä lisälauseita kohdekielen lukijoiden ymmärtämiseksi.
3. Kunniallisen ja nöyrän kielen kääntäminen
Kunnioitus ja vaatimattomuus ovat tärkeitä japanin kielen piirteitä, kun taas kiinan kielessä ei ole vastaavia ilmaisuja. Siksi japanin kielestä kiinaksi kääntäminen on merkittävä käännösongelma. Japanissa kunniailmaisut eivät näy ainoastaan verbien muutoksina, vaan myös tietyissä sanastoissa ja lauserakenteissa, kuten "ございます" ja "おっしいる", jotka vaativat erityistä huomiota. Ratkaisu: Kun kunniailmaisut käännetään japaniksi, kääntäjien on otettava huomioon kiinan kielen ilmaisutottumukset ja kulttuuritausta. Muodollisissa tilaisuuksissa voidaan käyttää kunniailmaisuja, kuten "sinä", "gui" jne. Puhekielisemmässä ympäristössä kunniailmaisut voidaan asianmukaisesti jättää pois. Lisäksi jotkut japanin kielessä käytettävät kunniailmaisut voidaan välittää sävyn muutoksilla, kuten "おっし동る", joka voidaan kääntää sanalla "sanoa" ja välittää kunnioitusta asiayhteyden kautta.
4. Laiminlyöntiilmiö japanin kielessä
Japanin kielessä jotkin lauseenosat jätetään usein pois, erityisesti puhutussa kielessä. Esimerkiksi japanin kielessä "きまか?"-lauseen subjekti usein jätetään pois, ja "きまか?" voidaan kääntää "mennä?", mutta pois jätetty osa on usein selvennettävä kiinaksi. Tämä poisjättöilmiö edellyttää, että kääntäjät päättelevät pois jätetyt osat asiayhteyden perusteella. Ratkaisu: Käännettäessä on tarpeen täydentää pois jätetyt osat asiayhteyden ja asiayhteyden perusteella. Esimerkiksi japanin kielessä "きまか?"-lauseen subjekti jätetään pois puhutussa kielessä, mutta kiinaksi käännettäessä subjektit, kuten "te" tai "me", tulisi lisätä tilanteen mukaan lauseen eheyden ja ilmaisun selkeyden varmistamiseksi.
5. Kulttuurierojen vaikutus käännöksiin
Japanilaisten ja kiinalaisten kulttuuritaustat ovat erilaiset, minkä vuoksi tiettyjen ilmaisujen tai tapojen on vaikea olla suoraan vastaavia käännöksissä. Erityisesti tapojen, perinteiden ja sosiaalisen etiketin osalta käännös voi vaatia kulttuurillisia mukautuksia. Esimerkiksi japanin kielessä ilmaisuilla "いただきます" ja "ごちそうさました" ei ole täysin vastaavia ilmaisuja kiinaksi, joten kulttuurierot on otettava huomioon käännettäessä. Ratkaisu: Tässä tilanteessa kääntäjillä on oltava tietty taso kulttuurienvälistä tietämystä. Kulttuurikohtaisten ilmaisujen kohdalla voidaan käyttää kulttuurisovituskäännöstä tai tarjota lisäselittäviä käännöksiä kohdekielen lukijoiden ymmärtämisen helpottamiseksi. Esimerkiksi "いただ〚す" voidaan kääntää "Olen alkanut syödä", kun taas "っちそうした" voidaan kääntää "Kiitos vieraanvaraisuudestanne" asianmukaisin merkinnöin tai selityksin.
6. Mielialapartikkelit ja adverbit japanin kielessä
Japanissa on monia mielialaa kuvaavia sanoja ja adverbejä, joita käytetään ilmaisemaan puhujan tunteita, asenteita tai sävyä. Näillä modaalipartikkeleilla ja adverbeillä ei usein ole suoraa vastinetta kiinassa. Esimerkiksi japanin kielessä partikkeleilla, kuten "ね", "よ" ja "かな", ei ole täsmälleen samoja partikkeleita kiinassa. Ratkaisu: Käännettäessä voit käyttää vastaavia kiinan kielen sävysanoja asiayhteyden tarpeiden mukaan. Esimerkiksi "ね" voidaan kääntää "ba" tai "oikein", ja "よ" voidaan kääntää "oh" tai "ah". Sopivien sävysanojen valitseminen asiayhteyden perusteella voi säilyttää alkuperäisen tekstin sävyn ja tehdä käännöksestä luonnollisemman.
7. Pitkien ja yhdistettyjen lauseiden käsittely
Japanin yleiset pitkät ja yhdistetyt lauserakenteet asettavat kääntäjille joskus haasteen lauseiden jakamisessa. Japanissa yhdistetyt lauseet yhdistävät eri lauseen osia partikkelien ja konjunktioiden avulla, kun taas kiinassa pitkät lauseet vaativat usein lauserakenteiden muokkaamista ilmaistakseen itsensä selkeästi. Ratkaisu: Monimutkaiset japanilaiset pitkät tai yhdistetyt lauseet kääntäjät voivat jakaa ne merkityksensä mukaan ja yksinkertaistaa ne useiksi lyhyemmiksi lauseiksi vastaamaan kiinalaisia ilmaisutapoja. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota kunkin lauseen osien välisiin suhteisiin, jotta vältetään epäselvän logiikan tai epätarkan ilmaisun ongelmat käännöksessä.
8. Yhteenveto
Japanin kääntäminen kiinaksi on haastava prosessi, johon liittyy erilaisia vaikeuksia, kuten kielioppieroja, sanaston valintaa, kunnianosoituksia ja suullista ilmaisua. Näiden käännösvaikeuksien perusteellisen analyysin avulla voidaan havaita, että jokaiselle vaikeudelle on ratkaisu. Kääntäjillä on oltava vankka kielitaito, joustava kielitaidon käyttö ja kulttuurienvälinen herkkyys voidakseen suorittaa käännöstyön paremmin japanista kiinaan. Japanin käännösprosessissa näiden vaikeuksien ratkaiseminen voi paitsi parantaa käännöksen tarkkuutta ja sujuvuutta, myös edistää keskinäistä ymmärrystä ja kommunikaatiota kahden kielen ja kulttuurin välillä.
Julkaisuaika: 24.4.2025